Pneumaattinen säätöventtiili viittaa pneumaattiseen ohjausventtiiliin, joka ottaa ilmalähteen tehona, sylinterin toimilaitteena, 4-20 mA:n signaalin käyttösignaalina ja ohjaa venttiiliä lisävarusteiden, kuten sähköisen venttiilin asennoittimen, muuntimen, solenoidiventtiilin ja pidätysventtiilin, avulla, jotta venttiili suorittaa säätötoiminnon lineaarisella tai yhtä suurella virtausominaisuudella. Näin putkistoväliaineen virtausta, painetta, lämpötilaa ja muita prosessiparametreja voidaan säätää suhteellisesti.
Pneumaattisella säätöventtiilillä on etuna yksinkertainen ohjaus, nopea reagointi ja luontainen turvallisuus, eikä sitä tarvitse räjähdysherkissä ja helposti syttyvissä tiloissa käytettäessä varmistaa lisäräjähdysturvallisuutta.
Pneumaattisen säätöventtiilin toimintaperiaate:
Pneumaattinen säätöventtiili koostuu yleensä pneumaattisesta toimilaitteesta ja säätöventtiilistä. Liitännät, asennus ja käyttöönotto. Pneumaattinen toimilaite voidaan jakaa kahteen tyyppiin: yksitoimiseen ja kaksitoimiseen. Yksitoimisessa toimilaitteessa on palautusjousi, mutta kaksitoimisessa toimilaitteessa ei ole palautusjousta. Yksitoiminen toimilaite voi automaattisesti palata venttiilin asettamaan avaus- tai sulkeutumistilaan, kun ilmalähde katkeaa tai venttiili pettää.
Pneumaattisen säätöventtiilin toimintatapa:
Ilman avautuminen (normaalisti suljettu) tarkoittaa, että kun kalvopään ilmanpaine kasvaa, venttiili liikkuu avautumisen suuntaan. Kun tuloilmanpaine saavutetaan, venttiili on täysin auki. Kun ilmanpaine laskee, venttiili liikkuu suljettuun suuntaan, ja kun ilmaa ei tule sisään, venttiili on täysin kiinni. Yleisesti ottaen ilma-aukon säätöventtiiliä kutsutaan vikasuljetuksi venttiiliksi.
Ilman sulkuventtiilin (normaalisti avoimen venttiilin) toimintasuunta on täsmälleen päinvastainen kuin ilmaa avaavan venttiilin. Kun ilmanpaine nousee, venttiili liikkuu suljettuun suuntaan; kun ilmanpaine laskee tai ei laske, venttiili avautuu tai avautuu kokonaan. Yleisesti ottaen kutsumme kaasun sulkuventtiiliä vikavirtasuojaventtiiliksi.
Korkean alustan palloventtiilin ja tavallisen palloventtiilin välinen ero ja valinta
Korkeatasoinen palloventtiili, ns. korkeatasoinen palloventtiili, noudattaa is05211-valmistusstandardia valamalla neliön tai pyöreän laipan ja palloventtiilin rungoksi, ja alustan päätypinta on korkeampi kuin laipan ulkoreuna molemmissa päissä, mikä ei ainoastaan edistä pneumaattisten toimilaitteiden, sähköisten toimilaitteiden ja muiden toimilaitteiden asennusta, vaan myös parantaa huomattavasti venttiilin ja toimilaitteen välistä vakautta, ja ulkonäkö on kauniimpi ja hienostuneempi.
Korkean alustan palloventtiili on perinteisen tavallisen kiinnityspalloventtiilin kehitystuote. Korkean alustan palloventtiilin ja tavallisen palloventtiilin välinen ero on se, että se voidaan liittää suoraan käyttömoottoriin ilman kiinnitystelinettä, kun taas tavallinen palloventtiili voidaan asentaa toimimoottorin kanssa vasta kiinnikkeen asentamisen jälkeen. Sen lisäksi, että lisäkiinnikkeen asennusta ei tarvita, toimimoottorin ja palloventtiilin välinen vakaus paranee huomattavasti, koska venttiili asennetaan suoraan alustalle.
Korkean alustan palloventtiilin etuna on, että se voidaan asentaa suoraan pneumaattisen tai sähköisen toimilaitteen omalle alustalleen, kun taas tavallinen palloventtiili tarvitsee lisäventtiililiitännän, mikä voi vaikuttaa venttiilin toimintaan löysän kiinnikkeen tai liiallisen kytkentävälyksen vuoksi. Korkean alustan palloventtiilillä ei ole tätä ongelmaa, ja sen suorituskyky on erittäin vakaa käytön aikana.
Korkean alustan palloventtiilin ja tavallisen palloventtiilin valinnassaKorkean alustan biljardiventtiilin sisäinen rakenne on edelleen avaamisen ja sulkemisen periaate, joka on yhdenmukainen tavallisen palloventtiilin kanssa. Edellä mainittujen etujen lisäksi, kun väliaineen lämpötila on suhteellisen korkea, liitoskiinnikettä tulisi käyttää toimilaitteen normaalin käytön suojaamiseksi ja toimilaitteen käyttökelvottomuuden estämiseksi väliaineen lämmönsiirron vuoksi.
Julkaisun aika: 19. toukokuuta 2021