1, Keskimmäinen läppäventtiili
Läppäventtiilin rakenteellinen ominaisuus on, että varren akseli, läppälevyn keskipiste ja rungon keskipiste ovat samassa kohdassa. Rakenne on yksinkertainen ja valmistus kätevä. Tavallinen kumipäällysteinen läppäventtiili kuuluu tähän tyyppiin. Haittapuolena on, että läppälevy ja venttiilin istukka ovat jatkuvasti puristuksen ja naarmuuntumisen tilassa, mikä johtaa suureen vastustuskykyyn ja nopeaan kulumiseen. Puristuksen ja naarmuuntumisen voittamiseksi ja tiivistyksen varmistamiseksi venttiilin istukka on pääasiassa valmistettu elastisista materiaaleista, kuten kumista tai polytetrafluorieteenistä, mutta sitä rajoittaa myös käyttölämpötila. Siksi perinteisesti ajatellaan, että läppäventtiili ei kestä korkeita lämpötiloja.
2, Yksittäinen epäkeskinen läppäventtiili
Konsentrisen läppäventtiilin perhoslevyn ja venttiilin istukan välisen puristusongelman ratkaisemiseksi valmistetaan yksi epäkeskinen läppäventtiili. Sen rakenteellinen ominaisuus on, että venttiilin varren akseli poikkeaa perhoslevyn keskipisteestä, joten perhoslevyn ylä- ja alapäät eivät enää muodosta pyörimisakselia, mikä vähentää ja vähentää perhoslevyn ylä- ja alapäätyjen sekä venttiilin istukan välistä liiallista puristusta. Yhden epäkeskisen rakenteen ansiosta koko venttiilin avautumis- ja sulkemisprosessissa perhoslevyn ja venttiilin istukan välinen raapimisilmiö ei kuitenkaan katoa, ja sen käyttöalue on samanlainen kuin konsentrisen läppäventtiilin, joten sitä käytetään harvoin.
3, Kaksinkertainen epäkeskinen läppäventtiili
Yksittäisen epäkeskisen läppäventtiilin pohjalta on nykyään laajalti käytettyä kaksoisepäkeskistä läppäventtiiliä parannettu entisestään. Rakenteellinen ominaisuus on, että venttiilin varren akseli poikkeaa perhoslevyn ja rungon keskipisteestä. Kaksoiseksentrisyyden vaikutus mahdollistaa perhoslevyn irtoamisen venttiilin istukasta heti venttiilin avaamisen jälkeen, mikä poistaa merkittävästi tarpeettoman ylipursutuksen ja naarmuuntumisen perhoslevyn ja venttiilin istukan välillä, pienentää avautumisvastusta, vähentää kulumista ja parantaa venttiilin istukan käyttöikää. Samalla kaksoisepäkeskisessä läppäventtiilissä voidaan käyttää myös metallitiivistettä, mikä parantaa läppäventtiilin käyttöä korkeissa lämpötiloissa. Mutta koska sen tiivistysperiaate on asentotiivistävä rakenne, eli perhoslevyn ja venttiilin istukan tiivistyspinta on linjassa, ja venttiilin istukan puristaminen perhoslevyn läpi aiheuttaa elastisen muodonmuutoksen, sillä on korkeat vaatimukset sulkeutumisasennolle (erityisesti metalliventtiilin istukalle) ja alhainen paineenkestokyky. Siksi perinteisesti ajatellaan, että läppäventtiili ei kestä korkeaa painetta ja sillä on suuri vuoto.
4, Kolminkertainen epäkeskinen läppäventtiili
Jotta läppäventtiili kestäisi korkeita lämpötiloja, on käytettävä kovaa tiivistettä, mutta vuoto on suuri; jotta läppäventtiili ei vuoda, on käytettävä pehmeää tiivistettä, mutta se ei kestä korkeita lämpötiloja. Kaksoiseksentrisen läppäventtiilin ristiriidan voittamiseksi läppäventtiili on kolmannen kerran epäkeskinen. Sen rakenteelliset ominaisuudet ovat, että läppälevyn tiivistyspinnan kartiomainen akseli on kallistunut rungon sylinteriakseliin nähden, kun taas kaksoiseksentrisen venttiilin varren akselin asento on epäkeskinen. Toisin sanoen kolmannen epäkeskisyyden jälkeen läppälevyn tiivistysosa ei ole enää todellinen ympyrä, vaan ellipsi, ja tiivistyspinnan muoto on epäsymmetrinen, toinen puoli on kallistunut rungon keskiviivaan nähden ja toinen puoli on yhdensuuntainen rungon keskiviivan kanssa.
Julkaisun aika: 31.3.2022